America's not calling me

I really don't know how to start this. The whole America trip is now officially cancelled. Let me say that it was not up to me, I fought for my dream and did everything I could but sometimes life doesn't go as we plan. I didn't get the visa after all and that's why I can't go. I could explain the whole thing but it would just take all my time, remind me of one of the worst times of my life and make the text part of this post very very long. 
     
To sum it up, I applied for the visa twice and did everything like the embassy said. Because i didn't get the visas, I lost over 300$, not to mention that I had already bought a flight ticket to NYC, I can't return it or get my 350$ back. What does this mean? An innocent high school girl, who had host families in America couldn't get the permission to enter the country. The embassy of the USA doesn't support individuals who plans their own trip. The consul told me to apply for a J visa which means getting in to the SEVIS system. To get in to the SEVIS system you need a sponsor like the Au Pair, a school or the EF. I didn't have a sponsor and because of the first two pointless, money-consuming interviews, there was not enough time for me to get into the Au Pair system. 

     Three years in a Finnish high school, knowing the whole time that when it ends, I'm having a gap year and travelling abroad. At the time, my plan was a bit different, I was supposed to go interrailing but during fall 2014 I decided to go to the USA. Some people know how it's like in a Finnish high school, and specifically during your last year when you are trying to get through the matriculation examination. During that time, I dream about being in America, walking around the amazing streets of the Big Apple and driving through the famous Golden Gate Bridge. All that planning made me get through the last weeks in high school.
     The worst part is this, telling everyone else that the trip is cancelled. Then starts all the questions: "What happened!?" and I should make this whole visa thing sound like it was not up to me, which it was not. After the questions I feel like everyone sees me as "a loser", a person who bragged about going to NYC without confirmation. Well, if you think about it, that's exactly how it was, but I never would have thought that the visa was gonna be the problem. You can also imagine how bad it felt to tell my American host families how I'm no going to stay with them during the summer.

I can't even describe how these past few weeks have been like. So much effort and money for nothing, a broken dream. Everyone always need someone to blame. I'm not directly blaming anyone but I gotta make something clear. The Embassy of the USA and its way to "offer" people the opportunity to get a non-immigrant visa for their trips is inhuman, disrespectful and cruel. I know that there's lot of people travelling to the USA, all kind of people. There are terrorists, prostitutes, tax dodgers and all other threats but still, the system really sucks! Let me tell you why...

     When you go to the interview, or "interrogation" like I like to call it, you enter a huge building. There's a very rude woman waiting for you, taking your finger prints and papers in from this reception hatch window. Already by then the room you are in is full of other people waiting for their turn. Last time I had the interview there was 6 people sitting in the same room and at least 10 people sitting in the other room which was next to the interview hatch, door open. You have a turn number and when they call for you number, you go to the other reception hatch window. The 6 people sits only nine feet, and the 10 people about 19 feet away from you which means that they all can hear your interview. And here comes the best part, all 16 people don't know each other and they are nervously waiting for their turn, so everyone remains silent. Nobody talks so you can be sure that they all can hear every tiny little detail about your trip. Part of the interview is to prove and explain that you are able to pay for your trip, so most of the people, like I did, had to say personal details about your money situation to the consul. And to make it even more oppressive situation, the whole interview is in English. You have to explain everything in English while 16 random people are listening. You don't even get a chair! Can you believe that all that cost about 160$! If you are so unlucky that someday you have to go through all this, and you have questions about the visa categories cause you don't know which visa you should apply, don't mind to call them. They won't tell you shit! I called them four times, just to make sure I was applying the right kind of visa but every time I got the same answer: "We can't take a stand on the categories". How the hell am I supposed to know the right visa category!? Internet? Yeah right, their SUPER complex website didn't get me the answer so it was worthless in my situation. I'm not claiming that it's all worthless, maybe some people in some situations can get something out of it, but I certainly did not!

Now I understand why invading America is nowadays popular! 

This does not mean that my whole summer travelling plan is now cancelled. I mean like, I definitely am not going to stay in Finland after all this! Just wait for another post during the next two days, I'll reveal my new plan then ;) 


Miten tän nyt vois alottaa. Koko Amerikka reissu on nyt virallisesti peruttu. Voin ainaki olla varma että ei ollut musta kiinni, mä taistelin mun unelman eteen ja tein kaiken mitä pystyin. En siis loppujen lopuksi saanut sitä viisumia. Voisin selittää koko prosessin ja kaiken mitä oon joutunut tekemään, mut se veisi kaiken ajan, muistuttais muo kamalammasta ajasta mun elämässä ja tekisi tän postauksen teksti osuudesta aivan liian pitkäksi,

Tiivistettynä, hain vierailija viisumia kahdesti ja tein kaiken mitä lähetystyö pyysi, ja koska en saanut lupaa astua maahan, menetin yli 300€, lisäksi mulla oli tietty ostettuna palauttamaton 350€ lentolippu New Yorkiin. Eli toisin sanoen, viaton, lukio tyttö jolla oli isäntäperheet jenkeissä, joutui peruumaan matkansa koska ei saanu viisumia. Yhdysvaltojen lähetystyö ei tue yksityisiä matkustajia, jotka järjestää matkansa itse. Toisessa viisumihaastattelussa konsuli käski muo hakemaan J viisumia, joka tarkoittaa että täytyy päästä SEVIS järjestelmään. SEVIS järjestelmään pääsemiseen tarvitsee sponsorin, kuten Au Pair, koulu tai EF. Mulla ei tietenkään ollut sponsoria kun ite matkaa järjestin, ja niiden kahden turhan, rahaavievän haastattelun takia mulle ei jäänyt enää tarpeeksi aikaa hakeutua Au Pair - ohjelmaan mukaan.

Kolme vuotta suomalaisessa lukiossa, tietäen että kun se on ohi, pääsee viettämään välivuotta ja matkustamaan. Siihen aikaan suunnitelmana oli lähteä interreilaamaan, mutta syksyllä 2014 päätinkin suunnata jenkkeihin. Jotkut onneksi ymmärtää muo ja tietää millasta on suomalaisessa lukiosssa, varsinkin viimeisenä abi vuonna kun täytyy selvitä ylioppilas kirjoituksista. Itse selvisin siitä kaikesta kun kuvittelin olevani kohta Amerikassa, käveleväni Ison Omenan uskomattomia katuja ja ajavani kuuluisalla Golden Gate sillalla. Matka suunnitelmat auttoi muo selviimään viimisistä viikoista lukiossa.

Kaikista kamalin osuus on kertoa kaikille muille että matka on peruttu. Heti alkaa kysymykset: "Mitä tapahtus!?" ja sitten mun pitäis selittää koko tää viisumi ongelma ja saada se kuulostamaan siltä kuinka se ei ollut mun vika, joka siis on aivan totta. Kysymysten jälkeen musta tuntuu et kaikki kattoo muo kuin häviäjää, henkilöä, joka kehuskeli sillä kuinka lähtee New Yorkiin ilman varmuutta. Oikeestaan niin se menikin, itse en vaan olisi ikinä uskonut että matkan peruuntuminen on kiinni viisumin saamisesta.

Kaikki varmaan ymmärtää ihan ilman selittämistä kuinka kamalalta musta tuntu. Se kaikki vaiva ja raha turhan takia, murskaantunut unelma. Tällasissa tilanteissa etsii yleensä syllistettävää. Ite en suoranaisesti syytä ketään mutta yksi asia on pakko tuoda julki kaikille. Yhdysvaltojen lähetystyön tapa "tarjota" ihmisille mahdollisuus hakea virailija viisumia on epäinhimillinen, julma ja epäkunnioittava. Olen ottanut huomioon että jenkkeihin on monenlaista menijää. On terroristejä, protituoituja, veron kiertäjiä ja muita uhkia, mutta silti heidän systeemi on perseestä! Kerron miksi..

Kun menet viisumi haastatteluun - tai "kuulusteluun" niinkun mä sitä ennemminkin kutsuisin - ekana suo odottaa erittäin töykeä nainen vastaanotto luukun tapaisessa ikkunassa ottamassa sormenjäljet ja paperit sisään. Jo siinä vaiheessa se sama huone on täynnä muita ihmisiä odottamassa omaa vuoroaan, Viime kerralla kun olin haastattelussa, samassa huoneessa istui 6 ihmistä ja ainakin 10 ihmistä toisessa huoneessa, joka oli haastattelu luukun vieressä, ovi auki. Kun sun vuoronumero sanotaan, menet toiselle luukulle, haastattelu ikkunalle. Ne kuusi ihmistä jotka istuu samassa huoneessa on vain alle kolmen metrin päässä susta ja konsulista, ja ne 10 ihmistä toisessa huoneessa vain 6 metrin päässä, kuullen koko haastattelun alusta loppuun. Tässä tulee paras osuus, kaikki 16 muuta ihmistä eivät tietenkään tunne toisiaan, joten kaikki istuvat täydellisessä hiljaisuudessa, jännittyneenä odottaen vuoroaan, joten voit olla varma että he kuulee joka ikisen pienenkin ykityiskohdan sun haastattelusta. Yksi osa haastattelua on todistaa että kykenee maksamaan matkansa, joten monen, kuten minun piti kertoa ääneen hyvin henkilökohtaisia yksityiskohtia omasta rahatilanteesta. Ja jotta tilanne olisi vieläkin ahdistavampi, koko haastattelu tapahtuu englanniksi kun 16 muuta random ihmistä kuuntelee. Haastattelussa ei ole edes tuolia! Voitteko uskoa että tää lysti maksoi ainakin 152€!? Jos joskus olet niin epäonnekas et joudut kokemaan kaiken tän ja sulle tulee kysymyksiä viisumi kategorioista kun et tiedä mihin kategoriaan kuulut, älä suotta soita lähetystyön numeroon. Ne ei osaa kertoo yhtään mitään! No entäs internetti? Niin, se heidän super monimutkainen turha nettisivu. Sitä tuli selailtua niin monta kertaa että oppisin kaikki kateogoriat ulkoa, silti löytämättä vastausta omaan kysymykseeni! En väitä ettei heidän sivuista olis kellekään hyöytä, mutta ite en saanut mitään irti!

Nyt ymmärrän miksi ihmiset nykyään yhä enemmän menevät jenkkeihin salaa!

Tämä ei nyt tarkota että mun kesän matkustus suunnitelman on kokonaan peruttu. En siis todellakaan oo jäämässä Suomeen kaiken tämän jälkeen! Lupaan paljastaa mun uuden matkustus suunnitelmat ku teen toisen postauksen parin päivän sisällä ;)

two months!

61 päivää jäljellä ! :P Matkajärjestelyt alkaa olee hyvällä mallilla, mut edelleen tosi paljon järjesteltävää. Ihan kun suunnittelis häitä! Niin paljon kaikkee muistettava ja huolehdittavaa... Lentokone saapuu JFK:lle 1. kesäkuuta kello 20.05 paikallista aikaa joten tarviin kunnon yöunet ennen ku tapaan NY hostin. Onneksi löysin esi-hostin (onko toi ees sana? :D) couchsurfing.com:sta . Hän asuu Manhattanilla, joten sinne tulen ensimmäisenä suuntaaman ku saavun New Yorkiin. Todennäkösesti viivyn hänen luonaan vaan yhden yön ennen kun meen Brooklyniin.

Ajatuksia matkasta

19 vuoden ajan oon asunut samassa kaupungissa, samassa kylässä, samassa valkosessa talossa ja vieläpä samassa huoneessa. 19 vuotta oon kasvanut samojen ihmisten ympäröimänä, on mun korvaamattomat vanhemmat, ihana sisko ja uskolliset lapsuuden kaverit. Oon todella onnellinen ja tyytyväinen mun elämään ja kaikkeen mitä mulla on, mut jotenkin silti tuntuu siltä, että haluisin ottaa vähän etäisyyttä ja kokeilla pärjäänkö omillani. Haluan päästä täst pienestä kylästä pois ja nähdä maailmaa. Ehkä löydän jotain mitä oon aina etsiny. Ohan sitä tullut reissattuu ihan kiitettävästi pienestä pitäen, mut aina oon ollut jonkun kanssa.


Oon nuori, villi ja vapaa joten se on nyt tai ei koskaan! Mikään ei muo täällä pidättele, joten nyt on aika matkustaa merten toiselle puolelle. Kaikki jotka tuntee mut, tietää että oon hieman huolimaton ja varomaton. Mutta koska olen myöskin todella itsenäinen ja seikkailunhaluinen, haluun itteni lisäksi todistaa myös muille, et oon valmis kohtaamaan maailman ja sen vaarat.

Millään Au Pair järjestöllä, matkatoimistolla tai matkustussivustolla ei ole mitään tekemistä mun reissun kanssa, hostit tietty löysin Workaway :n kautta, mutta siihen se sit jääkin, Kaikki täytyy tehdä itse. Lennot, hotellit, oleskeluluvat, viisumit ja aivan kaikki muu täytyy hoitaa aivan yksin. Kova työ, mutta toivottavasti sen arvoista. Kolme kesää sitten ku oltiin siskon kanssa EF:n kielimatkalla, kaikki matkajärjestelyt hoisi EF ja Salla. Mun ei tarvinnut kun vain nauttia. Asiat on nyt toisin.


Oon lainausten ja sanontojen (quotes) suuri fani. Yksi ehdottomista suosikeista on: ELÄMÄ OPETTAA. "Mikä ei tapa, tekee vahvemmaksi", "Paras opettajasi on viimeinen virheesi" ja yksinkertaisesti vain että "Ihmiset oppivat virheistään." Jokainen vastoinkäyminen, onnettomuus ja alamäki, joka matkan aikana tulee vastaan on mulle vain opetus. En anna vastoinkäymisten lannistaa tai kaduttaa. Jo kauan aikaa oon kiinnittäny erilaisissa tilanteissa huomiota mun asenteeseen, se todella vaikuttaa! Jos, ja kun jokin ei mene niin kuin piti, en aijo itkeä ja soittaa äidille (ei mitenkää et yleensä näin toimisin xD), aijon ottaa vastuun omista ongelmistani ja selvitä itse.


Pakko myöntää et tällä hetkellä oon itse asiassa aika ylpee ittestäni. Lähetin yli 30 hakemusta, meiliä ja viestiä eri isäntäperheille jenkkehin. Ensimmäiset kaksi viikkoa ilman vastauksia oli valtava pettymys. Teki jo mieli luovuttaa MUTTA halusin sitä niin kovin, että jatkoin etsimistä ja lopulta sain mitä halusin! Ei tätä oikeen suomeksi voi kääntää mut: "If you want something bad enough, you can do it!"

VIISUMI AMERIKKAAN 

(tylsä ohjeistusteksti, skippaa jos et ole kiinnostunut)

Pitkän harkinnan jälkeen päätin nyt sitte hakea sitä viisumia, jotta voin olla yli 90 päivää. Jos suomalainen täyttää viisumi vapaus ohjelman kriteerit ja aikoo viettää Amerikassa 90 päivää tai vähemmän, ei hänen tarvitse hakea viisumia. Lisätietoa viisumi vapaus ohjelmasta (Visa Waiver Program) saa tästä linkistä: FINLAND.USAEMBASSY

Viisumin ja oleskeluluvan hakeminen Yhdysvaltoihin on TODELLA monimutkainen ja monivaiheinen prosessi jota tehdessä menettää järkensä. Kirjaimellisesti... Ja se myöskin maksaa paljon. Ensimmäinen vaihe on DS-160:n täyttäminen. Mulla meni neljä tuntia sen täyttämisessä! Sitte maksoin 152€ ja varasin haastatteluajan torstaille. Jos joku haluaa lisää tietoa non-immigrant viisumin hakemisesta, voi kysyä multa.

Oon yrittänyt epätoivosesti tutustua mun uuteen tulevaan naapurustoon netin kautta, mut se on mahdotonta ! New York ja San Francisco on molemmat suurkaupunkeja, joista löytyy paljon kulttuuria, ihmisiä, paikkoja ja tapahtumia. Hukun kaikkeen tähän loppumattomaan tietoon! :D Ripustin tän taulun mun seinään ni voin lisätä perustietoja siihen.





61 days left ! :P Travel preparations are a hard work though! Very stressful, like you're planning a wedding. So much to remember and take care of... The plane will arrive in JFK 1st of June 8:05pm local time so I'm gonna need a good night sleep before meeting my NY host. Luckily I found a "pre-host" ( is that even a word? :D) from couchsurfing.com. He lives in Manhattan so that's the first place in NYC I'll be heading. I'm probably gonna stay at his place only for one night and then go to Brooklyn. 

My thoughts about the trip

For 19 years, I've lived in the same city, in the same village, in the same white house, in the very same room. For 19 years I've lived with the same people, there's my priceless parents, lovely sister and my loyal childhood friends. I love my life and think highly of everything that I have, but I feel like I have to distance a little and see if I can survive on my own. I wanna get out of this little village and see the world. Maybe there's something for me. Something that I've been looking for. I've been traveling since I was little but there's always been somebody with me. 

I'm young, wild and free so it's now or never! There's nothing holding me back right now so this is the time to seek the overseas. Everybody who knows me, knows that I'm sloppy and a bit careless. But cause I'm very independent and adventurous, I wanna prove not only for my self, but also for others, that I'm ready to face the world and its dangers. 

Any Au pair organizations, travel agencies or travel websites have nothing to do with my trip, except my hosts, who I found from Workaway but that's it. I have to do everything by myself.  Flights, hotels, food, residence permits, visas and everything will be arranged by me. It's a lot of work but hopefully worth it. Three summers back when I was in California with my sister via EF, Salla and EF itself did all the preparations and arrangements. All I had to do was to enjoy. Things are different now.

 I'm a huge fan of quotes! One of my favorite ones are: LIFE TEACHES, "What doesn't kill you makes you stronger", "Your best teacher is your last mistake" and simply just: "People learn from their mistakes." Every adversity, accident and downhill I'll be overcoming during my trip will be just new lessons. They are not gonna bring me down or make me regret anything. For a long time I've tried to pay attention to my attitude and it's really making a difference. If, and when something doesn't go right, I'm not gonna cry about it and call my mother (it's not like I usually do that xD) , I'm gonna face my own problems and take responsibility.

I also have to point out that I'm kinda proud of myself right now. I sent more than 30 applications, emails and messages to different hosts from all over the USA. The first two weeks with no agreeing answers was a huge disappointment and made me just wanna give up, BUT I wanted it so bad that I kept looking and finally got what I wanted! If you want something bad enough, you can do it! 

VISA FOR AMERICA

(boring instructions, skip if not interested) 

After a long consideration, I decided to apply for a visa which means that I'm gonna stay more than 90 days. If a Finn meets the criteria for Visa Waiver Program, and he / she will spend 90 or less days in the USA, she / he doesn't have to apply for a visa. You can find more information about the VWP from this link: FINLAND.USAEMBASSY

Getting the visa and the residence permit for USA is a VERY complicated multi-step process that makes you loose your mind. Literally... And it also costs a lot. The first step is to fill DS-160. It took me four hours to finish it! After that, I paid 160$ and booked an interview for Thursday. If someone wants to know more about how you can get a non-immigrant visa, feel free to ask. 

 I've tried to explore my new neighborhood by using internet but it's impossible ! New York and San Francisco are both huge cities with lot of people, culture, places and events. I'm drowning in all of this endless information! :D I hung this board on my wall so that I can add basic information to it. 





Ainut asia joka alunperin sai mut epäilemään tätä reissua on mun perhe, ja erityisesti tämä koira, mun ikioma kooikerhondje, joka on mulle sanoinkuvaamattoman tärkeä. Mun ja äitini lisäksi sillä ei oo ketään muita kehen se voi täysin luottaa ja en jotenkin kestä sitä ajatusta! Mun vanhemmat ja sisko on ihan okei, itseasiassa en ees usko et he tulee ikävöimään muo! xD Mutta en olis niin varma mun koiran, Hipun kohdalla. Tässä on video hänestä auttamassa muo pakkaamaan :3 <3

The only thing stopping me from leaving was my family and specially this dog, my very own Kooikerhondje, who means everything to me. Besides me and my mom, she got nobody else she can trust and that's killing me! I know that my parents and my sister are gonna be just fine, I don't even think that their gonna miss me! xD But I wouldn't be so sure about my dog Hippu. Here is a video of her helping me to pack :3 <3  

Seuraavat 8 kuvaa on otettu Kaliforniasta 2012. Joka kerta ku selaan näitä kuvii alan melkeen itkemään! Se oli nin upeeta, kolme parhainta viikko mun elämästä ! <3

The next 8 photos were taken in California 2012. Everytime I browse them through I almost start to cry. It was so amazing, they were the best three weeks of my life ! <3