It's always about the attitude

Nyt tulee aika paljon tekstii ni jos ei jaksa lukee ni kannattaa siirtyy suoraan tohon "ETELÄ <3" kohtaan.

Miks et oo postannu!? Lupasin postata usein! Sun blogis ei ollu mitään luettavaa! -Tiiän, ja voisin sanoa et oon ollu kiireinen, mut se ei oo totta. Mulla ei todellakaan ole ollut kiire, päinvastoin, paljon vapaa-aikaa. Ongelma on vaan se, et näit kokemuksii ei oikeen voi sanoin ja kuvin kuvailla. Kuitenkin, päätin sitte kirjottaa jo menneestä interrail matkasta, ja itseasiassa englanninkielinen teksti on ollu valmis jo viikon, mutta on ollu tosi vaikeeta kääntää kaikki suomen kielelle. Joten, jos osaat lukea perus englantia, kannattaa vaan siirtyy lukemaan kaikki tekstit englanniksi.

Miten selvisin interrail - reissusta ihan yksin? Vastaus on, oikea asenne ja positiivinen ajattelu. Kotoonta löytyy paljon niitä kavereita, joiden maailma kaatuu yhden pienen vastoinkäymisen jälkeen. Joka ikinen pienikin epäonnistuminen lannistaa heitä ja pilaa koko päivän! Vihaan sellasta elämäasennetta ja se olikin yks niistä syistä miks halusin matkustaa yksin. Reissun aikana tapahtus paljon vastoinkäymisiä, jotkin astetta pahempia, jotkut ei olleet mitään. Esimerkiksi, Gdanskissa, kun olin just saattanut Vallun lentoasemalle ja mun matka yksin oli ihan aluillaan, asiat ei lähteneet käyntiin toivotulla tavalla. Tarkoituksena oli siis matkustaa Varsovaan, mulla oli hotelli varattuna siellä. Puol toista tuntia ennen junan lähtöä, menin asemalle ostamaan lippua. Lippujonossa vartija tuli mun ja muiden jonottavien luokse ja käski meitä lähtemään, koska he aikovat evakuoida koko paikan! Ei lippuja mulle siis. Koska lähimailla ei ollut wi-fiä, mun piti kävellä aika pitkä matka lähimpään ravintolaan. Siellä tajusin että online varaus ei ole mahdollista, joten piti mennä takaisin. Asema oli vieläkin evakuoitu, enkä löytänyt yhtään henkilökuntaa, vain poliiseja, jotka eivät puhuneet sanaakaan englantia. Yritin kysellä ihmisiltä, mutta kukaan ei osannut auttaa ja jotkut jopa ignoorasivat! Puolalaiset kaiken kaikkiaan on tosi mukavia, mutta lipunmyyjät ja kassapalvelijat on suurimmalta osalta hirveitä. Oli jo tosi myöhä ja olin ihan älyttömän väsynyt kaikesta stressistä, halusin vaan äkkiä hotellille lepäämään. Lopulta päädyin istumaan aseman edustalle, lattialle, odottamaan että paikka aukaistaan. Juna jolla mun oli tarkotus mennä Vasovaan meni, ja Puolassahan et siis voi vaan hypätä junaan ja ostaa lippua konduktööriltä, siitä saa hirveet sakot. 

Noin kolmen tunnin jälkeen asema aukaistiin, mutta en tietenkään ehtinyt seuraavaankaan junaan, koska kaikki muut lippuja odotelleet ihmiset ryntäsivät samaan aikaan sisälle. Pääsin sit jossain vaiheessa kansainväliselle lipputiskille ja sain myöhäisen junalipun Varsovaan. Koska ei ollut muutakaan vaihtoehtoa, ostin lipun ja soitin hotellille, että aijon saapua check-in ajan jälkeen. Varsovaan saavuttua mun ongelmat eivät loppuneet. Aloin jo epäilemään että tällastako interrail tulee olemaan kokoajan. En löytänyt mun hotellia mistään! Kello oli jo puoli yksi yöllä kun soitin sitten vastaanottoon ja pyysin heitä tulemaan hakemaan muo. Noin tunnin etsimisen jälkeen hotelli löytyi. Voitte kuvitella kuinka ihanalta tuntui päästä hotelliin nukkumaan! Sängyssä sitten mietin toiveikkaana kuinka hyvä päivä huominen varmast tulee olemaan ja sitä se loppujen lopuksi olikin. Muistan vain kuinka aamulla eräs ystävällinen, avulias paikallinen opasti mut metrolla keskustaan, kuinka löysin hyvät kengät ja täydellisen paikan jossa sain wi-fin ja pistokkeen koneelle. Vaikka matka oli aluillaan ja olin ihan yksin, yksi huono päivä ei muo lannistanut, päinvastoin, tunsi itteni paljon vahvemmaksi.

ETELÄ <3
Täällä Etelässä ihmiset on paljon chillimpiä, rennompia ja huolettomampia. Heidän ajattelutapa on tosi positiivinen ja optimistinen. Muutama päivä sitten istuin host äitini, Johannan kanssa rannalla. Kysyin häneltä että mikä on ollut suurin kulttuurinen ero Ruotsin ja Mallorcan välillä. Hän vastas että ihmiset täällä on paljon optimistisempiä, hippimäisempiä ja avoimia. Skandinaviassa kaikki on kiellettyä, kaikki on tiukkoja ja tosikkoja. Sellanen elämännäkemys on sopiva joillekin, mut Johanna kertoi ettei hän ole sellainen ihminen. Hän on 40 vuotias ja menee The Voice of Englandin koe-esiintymiseen. Musta oli ihana kuulla hänen kavereiden kannustavat ja toiveikkaat kommentit. Suomessa asiat olis ihan eritavalla. 

Oon ite aina ollut positiivinen ihminen. Kaikki turha valittaminen ja mariseminen on vaan niin masentavaa. Suomalaisilta ei oikein tunnu löytyvän itsetuntoa ja luottamusta, lisäksi suurinosa ihmisistä on pessimistejä. En tietenkään puhu kaikkien puolesta, mutta kun mietin tuntemiani ihmisiä, suurimmalta osalta tää "stereotypia" suomalaisten masentuneisuudesta ja negatiivisuudesta on totta.
Arvostan meidän hyvinvointivaltiota ja sen sosiaaliturvaa, mutta jotenkin suosin enemmän onnellista elämää. En välitä jos mulla ei oo paljoo rahaa tai hienoa taloa, haluun ennemmin nukkua yöni rauhassa ja toteuttaa sitä elämää jota oon aina halunnut, vaikka se muuttukin kokoajan.


Why haven' you posted!? You promised to post often! There was nothing new in your blog! - Yeah I know... I could say that I've been too busy but then I would be lying. I haven't been busy, I've got lot of free time. It's just that it's impossible to describe these experiences with words, it just doesn't work. You can't show all this with words and pictures. Anyway, I decided to write little about the interrail trip, well actually I decided that already a week ago but I've had some problems with the Finnish translation. The English part has been ready the whole week but my Finnish just doesn't work. So, if you can read basic English, forget the Finnish part and just read all this in English. 

It's gonna be a lot of text in this post so if you want, you can just skip this part and move to the "SOUTH <3" part. 

How did I survived from the interrail all by myself? The answer is, with the right kind of attitude and positive thinking. I have so many friends who after one little adversity will think the whole world is gonna end. Every tiny little failure brings them down and ruins their whole day! I hate that, and that's one of the reasons I wanted to travel alone. During the interrail trip, lot of shitty things happened. Sometimes it was quite bad and sometimes it was nothing. For example in Gdansk when I had just left Vallu in the airport and my trip through Europe was just about to begin, things didn't start out very well for me. Okay so I was supposed to get to Warsaw, I had a hotel booked in there. One and a half hour before the train departure I went to the station to buy the ticket. When I went to the ticket line, a guard came and told everybody to leave the station because they were gonna evacuate the whole place! No tickets for me. I didn't have a wifi so I had to walk a long way to get to this one restaurant. I realized that online booking is not possible so I had to go back. The station was still evacuated and I couldn't find any staff, only police men who didn't speak English at all. I tried to ask people but no one could help and some people even ignored me! I mean, don't get me wrong, people in Poland are super nice, but I think that the ticket sellers are fed up with English speaking tourists. It was already late and I was super tired, just wanted to get to the hotel. Well, eventually I ended up sitting outside the station waiting for them to open the place again. I missed the train, and no, in Poland you can't just go to the train and buy the ticket from there, you are gonna get a big fine.

     After three hours, they opened the place but I couldn't even get to the next train because all the other people were buying the tickets at the same time as me. I finally got to this one international counter where I got the ticket for a train that left very late in the evening. Well, I had no choice than buy the ticket and call to the hotel and explain them that I'm gonna arrive after the check-in time. In Warsaw my problems didn't end. I couldn't find the hotel anywhere! I was already late, it was half past 00. I called the reception girl and she came to get me after an hour of search. You can only imagine how good it felt to get to the hotel room after a rough day!! In bed I was just thinking how great tomorrow is gonna be. That was true but probably only because I focused on all the good things that happened, how this one very friendly local helped me to get to the center and how I found my dream shoes and a perfect cafe with wi-fi and a place to charge my computer. Even though it was the beginning of my trip and I was all alone, this little adversity didn't bring me down or ruin my trip, vise versa, it just made me stronger.

SOUTH <3
Here in the south, people are more laid-back, chilled and relaxed. Their way of thinking is positive and most of the people are optimistic. A few days back I was sitting on the beach with my host mom Johanna. I asked Johanna what has been the biggest cultural change between Sweden and Mallorca. She told me that it's the fact that people here in south are so optimistic, chill and hippie-like. In Scandinavia everything is forbidden and serious. That kind of a lifestyle is good for someone but Johanna told me that she's not the kind of a person. She's 40 years old and she's gonna go for the audition to The Voice of England. I like how her friends in here are super supportive and hopeful. In Finland things would have been different.

I've always been a positive person. All the pointless appealing and whining is just so depressing. People in Finland don't believe in themselves, they got a low self confidence and a very, very pessimism way of thinking. I'm not speaking on behalf of everyone, but if I think about all the people I know, I think this "stereotype" of Finnish people being depressed and negative mostly is true.
I really appreciate our welfare country and its amazing health care, but somehow i prefer the happy life. I don't care if I don't have money or a fancy house, I just want to sleep my nights in peace and have the life that I've always wanted, even though it changes all the time.

Taking the dog for walk is so different from what I've used to, there are beaches, forests, mountains and routes to choose. /  Tääl on ihana lenkkeillä koiran kaa ku löytyy rantaa, metsää, vuoria ja teitä.

I've been wearing this necklace the whole time <3
in case someone didn't know,
the other side of the heart is in Hippu's collar xD /
Tää koru ei oo hetkeekään pois mun kaulasta <3
jos joku ei viel tienny ni siis sydämen toinen puoli on
Hipun kaulapannassa. xD

One day we went to this nice ranch where they got animals running around the farmyard. / Yks päivä oltiin kotieläinpihassa jossa eläimet kulki vapaana pihamaalla. 

This one morning I had a day off so I went to the beach and found my self a nice rocky place to sunbathe. I turned the music on and played my favourite song. I had the all time in the world and my thought started to wander so I started to pick up these beautiful rocks. / Yks aamu mulla oli vapaapäivä ni menin rannalle ja etin itelleni hyvän auringon otto paikan kivikosta. Laitoin musan soimaan ja kuuntelin mun lempibiisiä. Ei ollu kiire mihinkään ja ajatukset alko luistaa ni päädyin sit keräämään näit kiviä maasta. 

Johanna's friend brought a baby parrot with her when she was visiting us :3 /
Johannan kaveri toi papukaija vauvan mukanaan ku oli täällä käymässä :3

Oh how jealous I am for those who has born during summer. Here it's very common to have a birthday party by the beach. I've been in three birthday parties during my stay ! / Oon vaan nii kateellinen niille jotka on syntyny kesällä. Täällä on tosi yleistä pitää ranta synttärit. Oon ollu yhteensä kolmissa juhlissa tänä aikana ku oon ollu täällä! 

Phoebe :) 

Last night I saw Johanna performing for the first time. Before she went to England, she auditioned for her family, but now I saw her "on the stage". We were in a beach bar and the kids were with us. It was really nice. In this picture the sun was still shining, but we were there till 1am. / Eilen illalla pääsin ekaa kertaa näkee ku Johanna esiintyy. Aikasemmin oon kuullu hänen laulavan ku ennen Englanti matkaa hän koe-esiintyi perheelleen. Täs kuvassa aurinko vielä paistaa, mut oltiin paikanpäällä vielä yhden aikaa yöllä. 

Jimi Hendrix - All along the Watchtower

and I'm not even exaggerating

If you want to see more pictures and videos, find me on Instagram: sancanis 

Things are so great that I'm afraid it's a sign for something bad. Everything is just so perfect. Usually I'm not a very lucky person but somehow the luck has been on my side the whole time I've been travelling! When I got to Barcelona and I was about to go to the ferry to Mallorca, my card didn't work so I had to withdraw some cash from an atm, which of course was in a long distance. The ticket seller was sure that I can't make it to the ferry, but I did! If I hadn't make it to the ferry, I would have had to wait 12 hours. They stopped the bus for me and I got to Mallorca! In Mallorca I had no idea how to get to the other side of the island but somehow I just found my way to the train station and got there!

My lovely, friendly, awesome host family was on the train station waiting for me. The host mom, Johanna is from Sweden. She works in a little boutique and is also a singer. The host dad, Nick works in yacht industry and always comes home after 7pm. The two bilingual girls, 10 years old Freja and 7 years old Phoebe are very interested in learning Finnish! They can speak fluent English, Swedish and Spanish, and they are learning Catalan (and Finnish ofc ;)) It's been nice to be their babysitter. Before I got here, I didn't have any previous experience with kids but now I've been babysitting five kids at the same time and it's all good!  

I have an own room, a very comfortable bed and lot of space! My "job descripsion" is to make lunch, walk the dog, babysit and clean. I absolutely love to do all that and all the time I feel like I owe them. Usually Finnish people come here to have a holiday just for a week, in a hotel with other tourists, but what I'm experiencing is a whole different thing. I can stay with the locals for three weeks! We live in a very nice house with a little pool and a lemon tree on the back yard! The kids sell lemonade on the street just like in America. I can see the sea from my room's window. It's only 400 meters away. This place, Son Serra de Marina is one of the best surfing places so the waves are huge and the beaches are beutiful! 

I really have to enjoy this summer because at the moment there's nothing to worry about. No school, no rent, no work, no homework, no exams or anything to stress about. I've had these nice moments in here, just like in Split. Laying under the sun, surrounded by palm trees, no clouds in the sky, my favourite song is playing, I'm getting tanned, and the most important part is that there really isn't anything to worry about. Clear Weather - Kixxie Siete



Jos joku haluaa nähdä lisää kuvia ja videoita, mut löytää instagramista: sancanis

Asiat on niin hyvin et pelkään sen olevan merkki pahalle. Kaikki on vaan niin täydellistä! Yleensä en oo kovin onnekas ihminen, mut jotenkin mun matkan aikana, onni on selvästi kääntynyt mun puolelle! Kun saavuin Barcelonaan, tarkotuksena oli löytää lautta Mallorcaan. Kun olin paikallisilta kysymällä löytänyt lipputoimiston, mun pankkikortti ei toiminut. Piti sitten lähteä nostamaan rahaa automaatista, joka tietysti sijaitsi kaukana. Lipun myyjä oli varma etten ehtisi lauttaan, mut loppujen lopuksi ehdin! Jos en olis mennyt kyseiseen lauttaan, olisi pitänyt oottaa 12 tuntia. Bussi pysäytettiin ihan muo varten ja niin pääsin Mallorcalle! Paikan päällä mulla ei taas ollut mitään hajua miten päästä saaren toiselle puolelle, mutta jotenkin vaan asiat taas järjesty ja junalla pääsin perille!

Mun ihana, ystävällinen, paras isäntäperhe oli asemalla vastassa. Host äiti, Johanna on kotosin Ruotsista. Hän on aamuisin töissä pienessä putiikissa ja illalla laulaa keikkoja. Host isä, Nick työskentelee jahti teollisuudella ja tulee kotiin aina vasta seitsemän jälkeen. Kaksi monikielistä tytärtä, 10 vuotias Freja ja 7 vuotias Phoebe ovat tosi kiinostuneita oppimaan suomea! He osaa puhua sujuvaa englantia, ruotsia ja espanjaa, ja opettelevat katalaania (ja tietenkin suomea ;)) On ollu tosi kivaa olla heiän lapsenvahti. Mullahan ei ole ollenkaan aikaisempaa kokemusta lasten kanssa. Tänään olin viiden lapsen vahtina yksin kotona, joten eiköhän munkin kokemus pikku hiljaa kartu!

Mulla on oma huone, todella mukava sänky ja valtavasti tilaa! Työnkuvaani kuuluu lounaan valmistaminen, koiran ulkoiluttaminen, lasten vahtiminen ja siivoominen. Tykkään kaikista hommista ja kokoajan tuntuu kuin oisin näille velkaa täst mahdollisuudesta. Yleensä suomalaiset tulee tänne lomailemaan viikoksi johonkin hotelliin muiden turistien kanssa, mutta se mitä mä täällä koen on jotain ihan erilaista. Asun paikallisten kanssa kolme viikkoa! Me asutaan kodikkaassa talossa ihan rannan lähellä. Nään meren mun huoneen ikkunasta! Tää paikka, Son Serra de Marina on yks parhaimmista paikoista surffaukselle, joten aallot on valtavat ja rannat kauniita. Näillä on pieni allas ja sitruuna puu pihalla! Lapset myy mehua kadulla, ihan kuin Amerikassa.

Tästä kesästä täytyy todella nauttia, koska tällä hetkellä ei oo mitään mitä pitäis stressata. Ei koulua, ei vuokraa, ei töitä, ei läksyjä, ei kokeita tai mitään mistä pitäisi huolehtia. Täällä Mallorcallakin oon taas kokenut niitä "täydellisiä hetkiä", ihan ku Splitissäkin. Auringossa makaaminen, palmupuiden ympäröimänä, pilvetön taivas, lempi biisi soi kuulokkeista, rusketuksessa on edistystä, ja tärkein tekijä on se, ettei oikeesti ole mitään stressattavaa. Clear Weather - Kixxie Siete

This school thing was at the same night then the Mid summer party in Finland. In here it was like a Mid summer party as there was good food, lot of people, alcohol and reggae music dj! We apparently had a bit better weather in here though. / Koulu tilaisuus oli samana iltana ku Suomessa oli juhannus. Ei mun juhannus täällä eronnut paljoa Suomen juhannuksesta kun täälläkin oli hyvää ruokaa, paljon ihmisiä, alkoholia ja reggae musiikkia soittava dj! Meillä ilmeisesti kyllä oli vähän parempi ilma.

They have two cats who always find very interesting places to cool down / N'äiltä löytyy kaks kissaa, jotka aina löytää hyvin erikoisii paikkoja viilentymiseen 

Maya the dog <3 She's a sweet sweet little girl! Loves balls and cones, always so gentle and happy :) I'm so glad that they've got a dog (Nb. my "scottish way of using words, it's really contagious!) / Maya koira <3 Aivan ihana koira, rakastaa palloja ja käpyjä. Maya on aina tosi ilonen ja hellä :) Oon tosi ilonen et näillä on koira, helpottaa Hippu ikävää

Phoebe's school ended so they had this party at the school where all the kids and parents came. I was replacing Nick because he couldn't make it. / Phoeben koulu loppus, niin heillä oli juhla koululla. Kaikki lapset ja vanhemmat oli siellä. Mä olin Nickin sijaisena kun hän ei päässyt. 

You can spot our little Swedish-Scottish Phoebe with blonde hair doing her part of the play / Kuvasta voi bongata meiän ruotsalais-skotlantilaisen blondin Phoeben näytelemässä omaa osaansa koulu näytelmässä

The school is very small, only about 40 students, so all the parents know each other. I really like Johanna's friends, most of them are from England and German so they can speak fluent English. / Ihan kun munkin ala-aste, täällä koulussa on vain noin 40 oppilasta, niin kaikki vanhemmat tuntee toisensa. Johannan ystävät on tosi mukavia. Suurin osa heist on englantilaisia tai saksalaisia, joten he osaa puhuu sujuvaa englantia. 

Everyone brought something for the table. Johanna made vegetable cakes and luckily other people brought vegetarian food too / Kaikki toi jotain syötävää tarjoilupöytään. Johanna teki vege piirakoita ja onneksi muutkin ihmiset toi kasvisruokaa.

I like it here, beautiful, colorful flowers, fresh fruits, clams and rocks everywhere <3 / Viihdyn täällä loistavasti, kauniita värikkäitä kukkii, tuoreita kotimaisia hedelmiä, simpukoita ja kiviä kaikkialla <3 

The kids have been showing me around the place. There are pretty amazing places to go for a walk with the dog. This picture is from a football field which is very near by. The girls played tag but for me it was just way too hot! / Lapset on näyttäny mulle paikkoja. Tääl on aika upeita reittejä missä voi ulkoiluttaa koiraa. Tää kuva on lähistöllä sijaitsevalta jalkapallokentältä missä tytöt leikkis hippaa, mulle sää oli aivan liian kuuma siihen!

The neighbourhood is pretty amazing, just how you can imagine it. White stone houses everywhere and pools in almost everyone's yard. / Tääl naapurustossa on aika upeita taloja, valkosia kivitaloja ja allas melkeen jokasen pihalla. 

The other day we went to a birthday party. / Yks päivä oltiin synttärijuhlissa

Maya and the sea weed balls that she so passionately loves / Maya ja merilevä pallot, joita hän tykkää kanneskella ja noutaa

One day we went to this natural rocky beach where we could let the dog run free. I like it how dogs here can be without a leash. That's how they learn to get along with other dogs and people right from the beginning / Mentiin yks päivä yhelle kivirannalle jossa koiran sai pitää auki. Musta on ihanaa et täällä kaikki koirat saa juoksennella vapaana ilman remmiä. Siten ne tottuu muihin koiriin ja ihmisiin pentuajoista lähtien. 

We ordered traditional Spanish food, paella / Tilattiin espanjalaisille tyypillistä ruokaa paellaa. 

I'm alive and ALIVE

A huge coincidence happened when I was on my way to Split. I haven’t met Finnish people since Poland. Now, however, there were six of us, 19-21 years old Finns in the same train and in the very same carriage! And to make it even more unbelievable, we had all arrived to Gdansk the same day! There were three boys interrailing with 22 days pass, and then a solo traveler who had hitchhiked from Poland all the way to Zagreb! The 9 hours in the train from Zagreb to Split went very fast as we shared our traveling experiences together. You can imagine how much there is to tell when you’ve hitchhiked through Europe! It was 7am in the morning when we arrived to the sunny Split. Guess what was the first thing the Finnish boys did? – Ordered beers xD I was just happy to get a free wi-fi and find a hotel. We spent a lot of time together with the Finnish boys. Split was amazing! The local people are very interested to know how the tourist like their city. I like how Split isn’t too touristic. For Finnish people, I’d say, Split is maybe too hot. And you can only imagine how it’s like when you are carrying a 10kg backpack!

I have to share this one very unforgettable memory. It was a dark, late night on the beach. We found these locals jamming together on the beach rocks. There was this very talented guitar player with an acoustic guitar, and choir girls! They didn’t do it to perform, just for their own fun. We joined them and we all played and sang together in the atmospheric dark. It was one of those moments where you just need to get back to. The water level of the sea beautifully reflected the flashing, colorful lights from the clubs, bars and restaurants. It’s impossible to describe perfect moments like this, but I’m sure everyone else on that beach felt it too. One of the boys came to me when I was sitting alone and staring at the sea. He asked me if everything was okay. I answered that things couldn’t be better, I just want to memorize this very moment and remember it when later I’m feeling down. After that, for a while I still sat alone and just enjoyed the perfect, peaceful moment. There are videos from the beach if you scroll down. 

Split had beautiful beaches, rock beaches and sand beaches. I started my Saturday morning in the rocky beach where you could jump from the rock in to the turquoise Adriatic Sea. It was super hot, again, but at least I got to sun bathe. Actually, my face has never been this tanned! One thing that really sucks with the hotels is that check-out is always 10am-12pm. It’s super hard to wake up so early in the morning when you’ve been out very late. In Split they had this custom, you could stay longer if you paid 1.5€ per hour and that’s what I did.

  

It was already 15^th of June when I left Split, so I was in a hurry. From Split, I took a ferry to Ancona, Italy. That was actually my first time in a ferry. After lot of phone calls and settling, I found out that the interrail pass doesn’t cover the ferry rides from Croatia to Italy. Well, I had to pay 50€, I had no choice. At first I thought that I’m only gonna get some shitty sitting place from a corridor, but I was wrong. The 50€ covered an own cabin. The ride took 11 hours so I decided to sleep through it. I got really lucky when I overheard this one Australian / New Zealander group speaking about going to the train station. That’s where I was going too! They had this some kind of leader who lead us to the bus stop. I don’t know what I would have done without them, it was a long way. From Ancona I continued my trip to Milano. Unfortunately I only had two hours in the city before the next train’s departure to Nice. Nice was beautiful, but there was something very suspicious going on at the time me and my new friend were there. The train station was full of armed police officers, ambulance drivers and other guards. Usually I’m not afraid of anything but I gotta admit that it was not a pleasant experience to walk from the station to the hotel alone. Even though it was only 400meters, it was very dark and there were lot of immigrants yelling something in a foreign language and walking very close. I mentioned earlier how I’ve met lot of other interrailers and backpackers. They’ve all told me how some people have came to them to sell drugs in public tourist places. That hadn’t been a problem for me though.

 Till Nice, I’ve always had an own hotel / hostel room with a private bathroom, now, however, I wanted to try a dorm for the first time. It was only 22€ per night, which is cheap in France. There was only one girl with me in the same room. It was nice to share travelling experiences together! Now I’m on my way from Montpellier to Barcelona and I’m super excited! My hostfamily is waiting for me in Mallorca and I can settle for a while. All this travelling, endless unpacking and packing, walking in the sun, being lost, talking to random people, sitting hours in a train and hotel hunting have been fun, something that I personally enjoy. It’s not for everyone but for me it’s an adventure. Still, it’s good to settle down and unpack my stuff somewhere for a few weeks.

Uskomaton sattuma tapahtus junamatkalla Zagrebista Splittiin. Siihen asti en ollut tavannu yhtään Suomalaisia, viimeksi Puolassa. Nyt kuitenkin meitä oli kuusi suunnilleen samanikäistä suomalaista samassa junassa ja vieläpä samassa vaunussa. Vielä uskomattomampaa on, että me kaikki oltiin lennetty samaan paikkaan, samana päivänä! Heitä oli kolmen pojan porukka, jotka interreilas 22 päivän passilla, ja sitten soolo matkustaja, joka oli liftannut Puolasta Zagrebiin asti! Yhdeksän tunnin junamatka meni nopeesti kun kaikki jakoi omat matkakokemuksensa. Voitte kuvitella kuinka paljon kerrottavaa on kun on liftannut läpi Euroopan! Kello oli 7 aamulla kun saavuttiin aurinkoiseen Splittiin. Arvatkaa vaan mikä oli ensimmäinen asia minkä suomalaiset pojat teki? –Tilasivat kaljat tietenkin xD Ite olin vaan tyytyväinen ku sain ilmasen wi-fin ja löysin hotellin. Vietin aika paljon aikaa suomalaisten kanssa. Split oli upee! Paikalliset on tosi kiinnostuneita siitä mitä turisit ajattelee heidän kaupungistaan. Split on siitäkin kiva, ettei siellä vielä oo liikaa turisteja. Pakko kyllä sanoo et Split on ehkä vähän liian kuuma suomalaisille. Ja voitte vaan kuvitella kuinka tuskallista on kantaa 10kg rinkkaa selässä!

Tähän väliin on pakko jakaa yks unohtumattomimmista hetkistä Splitissä, ehkä jopa koko reilillä. Oli pimee, myöhä yö. Löydettiin paikallisia rannalta, he fiilisteli yhdessä rantakivillä. Yksi paikallisista oli lahjakas kitaran soittaja, ja säesti paikallisia kuoro tyttöjä. He ei tehnyt sitä esiinyminen mielessään, vaan ihan omaksi huviksi. Mentin heidän seuraan, laulettiin ja soitettiin kaikki yhdessä, tunnelmallisessa pimeydessä. Se oli yksi niistä hetkistä elämässä, johon haluaa palata takasin. Meren tyyni pinta heijasti vastarannan klubien, baarien ja ravintoloiden vilkkuvat, värikkäät valot kauniisti. On mahdotonta kuvailla täydellisiä hetkiä, mutta oon ainakin varma että kaikki muutkin siellä samalla rannalla tunsi sen. Yksi pojista tuli kysymään multa että onko mulla kaikki hyvin kun näytin yksinäiseltä. Vastasin että asiat ei voisi olla paremmin, haluan vaan ikuistaa tän hetken ja muistaa ja palata sitten kun joskus menee huonommin. Sen jälkeen istuin vielä hetke yksinäni ja nautin täydellisestä, rauhallisesta hetkestä. Alempana on videoita.

Splitissä oli upeet rannat, löytys kivirantoja sekä hiekkarantoja. Mun lauantai aamu alkoi kivirannalla aurinkoa ottaen. Oli muuten ihan pikkasen siistiä kun rannalla sai hypätä kalliolta turkoosiin Adrian mereen. Oli tietysti taas super kuuma, mutta ainakin rusketuin. Itseasiassa en muista millon mun naama ois ollu viimeksi näin ruskettunut! Yks asia mikä on häirinnyt on hotellien aikaiset check-outit. Kun on valvonut kauan ja saapunu huoneeseen vasta yömyöhään, ei todellakaan huvita herätä niin että ehtii laittaa kaikki valmiiksi 10-12 aikaan. Splitin hotellissa oli onneksi sellanen käytäntö, että jokaista ylimääräistä tuntia kohden sai maksaa 1.5€, ja niinhän mä teinkin.

Oli jo 15. päivä kun lähin Splitistä, eli oli kiire. Splitistä menin lautan kanssa Anconaan, Italiaan. Se oli itseasiassa mun ensimmäinen kerta lautalla. Monien puheluiden ja selvittelyiden jälkeen sain tietää että interrail passi ei kata lautta matkoja Kroatiasta italiaan. No, piti sitten maksaa 50€, ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Aluksi luulin että tuun saamaan lautalta jonkun huonon käytävä istuinpaikan, mutta olin väärässä. Se 50€ kattoi oman hytin. Matka kesti 11h joten nukuin sen koko ajan. Olin taas tosi onnekas kun kuulin yhden australialaisen / uusiseelantilaisen ryhmän keskustelevan siitä kuinka he pääsee rautatieasemalle, just sinne minne munkin oli tarkotus löytää. Sen ryhmän johtaja johdatti meiät bussiasemalle ja sieltä päästiin perille. Olisin ollu ihan pulassa ilman heitä, matka juna-asemalle oli meinaa tosi pitkä. Anconasta jatkoin matkaa Milanoon, jossa valitettavasti mulla oli vain 2 tuntia aikaa ennen seuraavan junan lähtöä kohti Nizzaa. Nizza oli upee, mut siellä oli jotain todella epäilyttävää meneillään kun uuden kaverini kanssa päästiin perille. Rautatieasema oli täynnä aseistettuja poliiseja, ambulanssikuskeja ja muita vartijoita. Yleensä en pelkää mitään tilanteita, mutta pakko myöntää että 400 metrin kävelymatka asemalta hotellille yksin ei ollut mieluisa kun pimeellä kadulla oli paljon maahanmuuttajia, jotka huuteli jotain vieraalla kielellä ja käveli todella lähellä. Mainitsin aikasemmin kuinka oon tavannu tosi paljon muita interreilaajia ja reppureissaajia. Melkeen kaikki on kertonut kuinka jotkut on tullu myymään heille huumeita yleisillä turisti alueille, sitä mun ei onneksi oo tarvinnut kokea.

Nizzaan asti mulla on aina ollut oma hotelli / hostelli huone yksityisellä vessalla ja suihkulla, nyt kuitenkin halusin kokeilla dormia ekaa kertaa. Se oli ainoastaan 22€ per yö, joka on siis halpa Ranskassa. Mun kanssa samassa huoneessa oli vain yksi tyttö, jonka kanssa oli taas mukava vaihtaa omat matkustus kokemukset. Tällä hetkellä oon matkalla Montpellieristä Barcelonaan ja oon tosi innoissani! Isäntäperhe odottaa Mallorcalla ja viimeinkin pääsen asettumaan hetkeksi aloilleen. Kaikki tää matkustaminen, laukun pakkaaminen ja purkaaminen, kuumassa käveleminen, eksyksissä oleminen, tuntemattomille puhuminen, junassa istuminen ja hotellien metsästäminen on ollut tosi hauskaa, sellasta mistä nautin. Ei se tietenkään sovi kaikille, mutta mulle se on yhtä seikkailua. Silti, on kivaa päästä pitkästä aikaa asettumaan aloilleen muutamaksi viikoksi.

The locals taught us a croatian song and we tried to sing it to the choir girls x'D / Paikalliset opetti meille kroatialaisen laulun, joka yritettiin sitte laulaa kuorolaisille x'D

Whenever we needed to find something, a market, a toilet, a party, wi-fi, we always asked the locals. It was the fastest way and it always worked. / Aina kun piti löytää jotain, marketti, vessa, bileet, wifi, ni kysyttiin aina paikallisilta. Se oli nopein tapa ja toimis aina! 

the craziest people, i wish u'd know xD / hulluinta porukkaa, voikun tietäisittekin xD

I totally lost my mind with laundry! Till Split, I had washed all my clothes in sinks but there was never enough time to get them dry so I always had to shove the wet clothes into a plastic bag and put them back in to the backpack. It didn't work. ...so I decided to pay 9€ for a full-service laundry place in Split. / Menetin totaalisesti järkeni pyykkien kanssa! Oon pessy ne aina hotellin altaassa ja koskaan ei oo ollu tarpeeksi aikaa kuivumiseen, joten mun on pitny runnoa märät vaatteet muovipussiin ja laittaa takasin rinkan sisälle. Ei toiminut. ...joten päätin sit maksaa 9€ täydenpalvelun pesulalle Splitissä. 

Nice / Nizza

Nice / Nizza

When I go to the main train station of Milano, I wasn't sure if it was a train station, metrostation, shopping center or what! It's huge! / Milanon päärautatieasema on ihan hullun kokonen! En ollu varma et mihin oikeen olin saapunut, epäilin metroasemaa ja ostoskeskista!

This is the ferry from Split to Ancona / Tää on se lautta Splitistä Anconaan